40. Kaikki mitä tähän saakka olet kuvannut, koskee ainoastaan palkkatyömiehiä. Sinun täytyy kuitenkin myöntää, että toiset luokat alemmissakin kansankerroksissa ovat suotuisammassa asemassa?
— Ei! Jos sinä alemmilla kansankerroksilla tarkotat käsityöläisiä tahi muita, joiden toimeentulonsa vuoksi täytyy luottaa omaan työvoimaansa, niin huomaat sinä, että kaikki alempien kansankerrosten luokat ovat samallaisessa asemassa.
41. Mutta käsityöläiset ja ammatinharjoittajat voivat kuitenkin säästäväisyyden ja huolellisuuden avulla kohota asemassa.
— Ainoastaan erittäin onnellisissa tapauksissa. Heidän asemansa ei ole parempi kuin palkkatyömiehen, päinvastoin, se on usein huonompi. Käsityöläisen täytyy pysytellä suurtehtailijan rinnalla, mutta ei voi valmistaa yhtä huokealla kuin jälkimäinen. Samoin on asianlaita myöskin pik-kukauppiaan suhteen.
42. Minkätähden se niin on?
— Vaikkei otetakaan huomioon käsityöläisen vähempää valmistuskykyä, joka johtuu pääoman pienuudesta ja kaup-pamarkkinain puutteellisesta tuntemisesta, niin selviää se yksinkertaisesta esimerkistä. Kapitalisti, joka vuosittain valmistuttaa tavaroita 100,000 markan arvosta, voi tulla toimeen 5 % netto voitolla, 5,000 mella markalla, mutta käsityöläinen, joka valmistaa tavaroita 10,000 markan arvosta, ei voi tulla toimeen 5 % voitolla, 500:11a markalla, vaan hänen täytyy saada vähintään 20 %. Se on yhtenä syynä siihen, että suurteollisuus syrjäyttää käsiteollisuuden.
43. Eikö käsiteollisuutta voida auttaa rajoittamalla elinkeinovapautta tahi lakkauttamalla se kokonaan?
— Ei voida, sillä elinkeinovapaus on porvarillisen yhteiskunnan elinehto; jos tahtoo lakkauttaa elinkeinovapauden, niin täytyy myöskin kieltää mekaanisten apukeinojen sekä höyryn, kaasun ja sähkön käyttämisen sekä palata takaisin keskiaikaiseen tuotantotapaan.
44. Mitä sinä ajattelet siitä, jos asetetaan ammattitaito liikkeenharjoittamisen ehdoksi?
— Se on itsensä pettämistä. Jollei ammattia taitamaton saisi harjoittaa liikettä, niin kapitalistit asettaisivat poikansa oppiin siinä tapauksessa etteivät voisi kiertää lakia hankkimalla itselleen bulvaaneja, jotka näennäisesti olisivat liikkeen omistajia, mutta kapitalisti kaiken voiton korjaisi taskuunsa. Pienteollisuus olisi yhtä auttamattomissa kuin ennenkin.
45. Kuinka on pientilallisten laita; eivätkö he ole paremmassa asemassa kuin kaupunkilaiset?
— Heidän asemansa on vielä huonompi. Heiltä puuttuu tilaisuutta yhteistoimintaankin, joka sentään kaupunkilaisilla on; maamiehen on myöskin vaikeampi antautua jollekin toiselle ammattialalle. Talollinen on tiluksensa orja, hänen täytyy viljellä sitä suurkapitaalin eduksi.
46. Mistä se johtuu?
— Talollisten velat ja kapitalistinen kehitys ovat siihen syynä. Kehitys on pakottanut maanomistajat raha-asioihin. Mutta ne vaativat sellaista harkintaan perustuvaa laskutaitoa, johon he eivät ole kypsyneet (vertaa tukkiyhtiöitä ja koskenostajia). Epätasainen kilpailu suurtilallisten kanssa ja viime vuosikymmeninä tapahtunut vallankumous elintavoissa y. m. s. suhteet ovat pakottaneet pientilalliset tekemään velkaa.
47. Sinä siis et pidä pientilallista itsenäisenä maanomistajana, vaan pikemmin palkkatyömiehenä?
— Hänen asemansa on vielä huonompi. Hän elää siinä erehdyttävässä käsityksessä, että hän on vapaa itseomistava mies, ja kuitenkin täytyy hänen työskennellä hypoteekki-pankeille yhtä ankarasti kuin konsaan hänen esi-isänsä lää-nitysherroille. Sellaiset talolliset, joiden velka nousee puoleen ja ylikin heidän maansa arvosta - ja sellaisia on paljo -, ovat pääoman palkkatyömiehiä.
48. Eikö heidän asemataan voida parantaa viljatullien avulla?
— Ei, sillä pientilallisilla on siksi vähä myytävää ja tullit tulisivat hyödyttämään ainoastaan suurtilallisia. Tullit kallistuttavat kaiken, mitä köyhät tarvitsevat, ja huonontaisivat siten pientilallistenkin asemaa.
49. Mitä tekee hallitus parantaakseen kansan asemaa?
— Hallitus väittää, ettei se ole niin huono kuin se on, ja kieltää kaupan-päällisiksi metsästys- ja kalastusoikeuden tilattomilta.
50. Minkätähden hallitus menettelee siten?
— Ei korppi korpin silmää puhkaise. Valtiopäivillämme istuu ainoastaan suurtilallisia, kapitalisteja ja muita etuoikeutetussa asemassa olevia, ja heidän etunsa ovat ristiriidassa kansan enemmistön etujen kanssa.
51. Millä tavoin voidaan sitte pientilallisten, torpparien ja muiden "alempien" kansankerrosten asemaa parantaa?
— Ainoastaan siten, että he itse auttavat itseään ja kieltävät omistavilta luokilta kaiken holhousvallan heidän suhteensa, mutta kun yläluokat tekevät kaiken voitavansa estääkseen kansan itsehallintoa, täytyy käyttää kaikki voimat valtiollisen vallan saavuttamiseksi.
52. Miten se voi tapahtua?
— Siten että kaikkialla vaaditaan jyrkästi yleistä, yhtäläistä ja suoranaista äänioikeutta ja jos vallassa-olijat siihen eivät hyvällä suostu, pakoitetaan heidän nöyrtymään tarkoituksenmukaisten työlakkojen avulla. Sitten kun äänioikeus on saatu, valitaan kunnallisiin luottamustoimiin ja valtiopäiville henkilöitä, jotka tinkimättä puolustavat alaluokkien etuja.
53. Nykyisten vaaliolojen vallitessa on mahdotonta saada sellaisia kansalaisia luottamustoimiin!
— Kansan täytyy lausua vaatimuksensa niin jyrkästi ja pontevasti, että hallituksen ja vallassa-olevien puolueitten täytyy muuttaa lait siinä suhteessa täysin oikeuden vaatimuksia tyydyttäviksi. Englannissa, Belgiassa ynnä muualla on parannukset saatu aikaan siten.
54. Luuletteko, että kansan asema paranisi, jos työ-väenasianajajia saataisiin valituksi luottamustoimiin ja valtiopäiville?
— Aivan varmaan, sillä siten pakotettaisiin sekä hallitus että puolueet käsittämään parannusten välttämättömyys.
55. Mihin toimenpiteisiin työväenasian harrastajat ryhtyisivät, jos he valtaan pääsisivät?
— He koettaisivat levittää rauhan aatetta niin laajalle kuin mahdollista, joten seisovia sotajoukkoja voitaisiin vähentää ja kenties kokonaan lakkauttaa ja siten säästyisi monia miljoonia vuodessa; sitte he ryhtyisivät tarkastamaan virkamiesten palkkajärjestelmää, saadakseen siten työn ja palkan suuruuden paremmin vastaamaan toisiaan, siten säästyisi myöskin monta miljoonaa vuodessa; sitte voitaisi veroja alentaa niillä, joille ne ovat olleet suhteettoman raskaana taakkana ja ylentää niille, jotka helposti voivat enemmänkin maksaa. Siten saataisiin riittämään saakka varoja todellisten epäkohtain korjaamiseksi, ja lopuksi mutta yhtäaikaa toimittaisiin siihen suuntaan, että tuotannon välikappaleet saataisiin yhteiskunnalliseksi omaisuudeksi; autettaisiin luonnollisesti suurteollisuudesta.
56. Sinun mielestäsi siis sosialismi on ainoa keino, jolla vähäväkisten asemaa voidaan parantaa?
— Niin on. Sosialismi tulee yhtä välttämättömästi valloittamaan kapitalistisen yhteiskunnan kuin kapitalistinen yhteiskunta aikoinaan valloitti läänityslaitosvallan.
57. Mutta jos kansalla on vähä oikeuksia, kuten sanot, niin on sillä myöskin vähä velvollisuuksia?
— Päinvastoin! Sen oikeudettomuus on päinvastaisessa suhteessa niihin velvollisuuksiin, joita sen täytyy noudattaa. Kansa on rikasten ja mahtavain, laiskurein ja nylkijäin vetojuhta.
58. Kaikkiallako?
— Aina kansan valtiollisen kehityksen mukaan. Täällä Suomessa on alaluokka aina saanut totella, olla vaiti ja maksaa veronsa, joista välilliset verot, tullit ja monet muut rasitukset ovat olleet suurimpana osana.
59. Eikö jokainen maksa suhteellisesti yhtä paljo veroa välillisen verotusjärjestelmän vallitessa ja eikö rikkaat kuluta enemmän (veronalaista tavaraa) kuin köyhät?
— Ei, sillä välillisistä veroista tulee ainoastaan siten tuntuvampi tulos, että ne otetaan yleisesti välttämättömistä ravinto- ja nautintoaineista, joita kansa käyttää, kuten kahvista, sokerista, suolasta, tupakasta, lamppuöljystä y. m. semmoisista. Ja kun elintarpeisiin käytetään sitä suurempi osa tuloista mitä pienemmät tulot ovat, niin tulee köyhempien suoritettavaksi suhteellisesti suurin osa verokuormas-ta. Viisihenkinen rikas perhe 10,000 markan vuosituloilla ei käytä 10 kertaa enemmän kahvia, sokeria, suolaa, lamppuöljyä y. m. kuin 5 henkinen perhe, jolla on 1,000 markkaa tuloja vuodessa.
60. Onko aina ollut samaten?
— Ei samassa määrässä! Kansa ei ollut ennen niin rasitettu kuin nykyään. Välillisen verotuksen kautta voidaan kuitenkin salata asianlaita, sillä jos täytyisi yhtä aikaa rahassa maksaa ne summat, jotka tullien ja muiden verotusten kautta kansalta otetaan, niin tyytymättömyys kasvaisi sietämättömäksi.
61. Eikö löydy mitään puoluetta, joka taistelee kansan oikeuksien puolesta ja hädän poistamiseksi?
— Ei mikään muu kuin työväenpuolue, vaikkakin kaikki puolueet esiintyvät kansan ystävinä.
62. Eivätkö vapaamieliskansanvaltaiset ole kansan ystäviä?
— Eivät! Vapaamieliskansanvaltaiset tahtovat pysyttää nykyisen tuotantojärjestelmän ja sen mukana seuraavan kaikkien sodan kaikkia vastaan ja vastustavat tuotantoväli-kappaleiden saattamista yhteiskunnalliseksi omaisuudeksi, mikä on suoranaista kehityksen vastustamista.