Nyt on pienestä, punaisesta »Sosialismista» tullut aivan uusi kirja. Vaikea on minun ollut päättää ryhtyä tähän uudistustyöhön. Mutta minun täytyi tehdä se, jos mieli ollenkaan ajatella uuden painoksen julkaisemista. Kun kirjoitin vuonna 1899 alkulauseen kolmanteen painokseen oli minulla vielä kaksi vaihtoehtoa: muuttamaton painos tai uudelleen kirjoittaminen. Sillä jo silloin käsitin selvästi ettei kirjaa voinut paikkailla. Nyt oli vaihtoehtona vain joko kirjoittaa uudelleen tai ei enää julkaista ollenkaan. Muuttamatonta painosta ei enää käynyt ajatteleminenkaan. Sillä siksi paljon on vuosikymmen, joka on kulunut pienen kirjaseni ensimäisestä suunnittelusta, vaikuttanut sekä suureen sosialiseen että minun pieneen personalliseen maailmaani.
Minun peruskäsitykseni sosialismin luonteesta ja sosialisesta liikkeestä on kyllä vielä tänäänkin sama kuin kymmenen vuotta sitte. Uuden painoksen lukija huomaa sen kohta: yhä edelleen pidän Marxia proletaris-sosialistisen liikkeen itsestään selvän ja ainoan mahdollisen teorian luojana; yhä edelleen pidän tätä liikettä kapitalistisen yhteiskunnan välttämättömänä kehitystuloksena; yhä edelleen näen siinä kaksi pyrkimystä: kansallisten ominaisuuksien kehittymisen ja sen rinnalla yhä selvemmin havaittavan pyrkimyksen yhtenäisyyteen.
Mutta minä olen ennen kaikkea tuntenut tarvetta syventää ja myöskin eri puolille laajentaa esitystäni: — minä olen useiden kirjan ystäväin toivomuksen mukaan hiukan enemmän tahtonut asiallisesti täydentää ajatuksen juoksua, joka menettely toivoakseni on omiaan helpottamaan ainakin ensimäistä tutustumista tähän tiedonalaan. Tällöin olen luonnollisesti etupäässä ottanut huomioon viimeisten vuosien tapahtumat. Liitteenä oleva »Sosialisen liikkeen ajantieto» on myös ulotettu kaikkiin sivistysmaihin.
Sen lisäksi on minun täytynyt kiinnittää suurempaa huomiota nykyajan »virtauksiin» tai oikeammin »problemeihin», joihin edellisissä painoksissa olin vain viitannut. Niiden arvosteluun on nyt käytetty melkoinen osa kirjan sisältöä. Varsinkin on täytynyt vielä entistä jyrkemmin ja lopullisesti erottaa toisistaan marxilaisuuden molemmat puolet: kuollut, kuivettunut ja elävä.
Kaikki tämä vaati ulkonaisen muodon täydellistä muovailua. Edellisen painoksen tekstistä on käytetty tuskin kymmenettä osaa, ja tämäkin vähäinen jäännös on useimmiten aivan toisessa yhteydessä kuin ennen. Koko ajatussuunta on muodosteltu uudelleen yhtenäisen suunnitelman mukaan.
Jotta en taasen näyttäisi epäkohteliaalta, täytynee minun lopettaa tämä alkulause sanoilla: »säilyttäköön kirjaseni uudessakin muodossaan entiset ystävänsä ja valloittakoon uusia!» Ja ennen kaikkea tulkoon kirjani uudessa muodossaan niiden ulkomailla olevain ystäväini tietoon, jotka tuntevat sen aikaisempani painosten käännöksenä. Kolmannen painoksen ilmestymisen jälkeen on vieraskielisten painosten luku yhä lisäytynyt. Niitä on nyt 17, joista minulla on hallussani kuitenkin ainoastaan 13. Huvin vuoksi mainitsen, mille kielille kirjani on käännetty: ranskan, italian, espanjan, flaamin, hollannin, englannin, ruotsin, tanskan, venäjän, puolan, tsekin, kroatian, slovakin, bulgarian, unkarin, armenian, japanin.[1]
Breslaussa, marraskuun viidentenä 1905.
Werner Sombart.
[1] Myöskin suomen jo v. 1898. Suom. muist.