Kirjoitettu: 1883 © Timo Koste, Vesa Oittinen
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 373–374. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
Lontoo, 16. helmikuuta 1884
Hyvä Kautsky!
Minulla on juuri nyt pari tuntia vapaata tänään, vastaan siis heti.
Devillen[1] kohdalla ei ainoastaan historiallinen osa, vaan myös kuvaileva osa (työpäivä, kooperaatio, manufaktuuri, suurteollisuus etc.) kaipaa muokkausta, mistä voitte vakuuttua jos läpikäytte huolellisesti pari lukua. En kirjoittanut etukäteen mitään Meissnerille paitsi sen, että lähetän hänelle ranskalaisen kirjan ja ilmoitan sen olevan muokattavana[2] ja että tiedotan aikanani hänelle asiasta lähemmin.
»Kurjuudesta»[3] ilmestyy myös uusi ranskalainen laitos Pariisissa.[4] Kirjoitan siihen esipuheen;[5] saksalaisen laitoksen tulevassa esipuheessa[6] rikon myytin Rodbertuksesta. Tämä myytti on peräisin R. Meyeriltä[7] ja se on levinnyt niin laajalle Saksassa ja Englannissa, jopa Amerikassa, että jutusta on tehtävä loppu. Todistan: 1. ettei meillä ollut vuonna 1850 tilaisuutta oppia herra Rodbertukselta mitään, 2. ettemme lainkaan tunteneet häntä, 3. että hänen suuret löytönsä olivat jo vuonna 1848 arkipäiväisyyksiä, 4. että hänen erityisiä sosialistisen kuurin lääkkeitään kritisoitiin jo »Kurjuudessa» ennenkuin Rodbertus oli löytänyt ne...
Rodbertuksen korkoteoria on järjenvastainen; »Pääoman» ensimmäinen käsikirjoitus vuosilta 1861–63[8] sisältää Marxin perusteellisen, melko ironisen kritiikin siitä hyvin paksussa jaksossa: »Lisäarvoteorioita», jonka todennäköisesti annan painaa 2. niteen loppuun tai 3. niteenä...
Olisi hyvä, jos joku viitsisi tehdä selvän kulkutaudin lailla leviävästä valtiososialismista käyttämällä esimerkkiä, joka on täydessä käytännön kukassaan Jaavalla. Kaikki aineisto löytyy teoksesta: »Java, how to manage a colony», by J. W. B. Money, Barrister at Law,[9] Lontoo 1861, 2 vol. Tässä nähdään, kuinka hollantilaiset ovat vanhaan yhteisökommunismiin pohjaten organisoineet tuotannon valtiollisesti ja taanneet ihmisille omien käsitystensä mukaan aivan mukavan olemassaolon; tulos: kansa pysytetään alkukantaisen sivistymättömyyden tasolla ja 70 miljoonaa markkaa vuodessa (nyt kai jo enemmän) Hollannin valtion kassaan. Tapaus on erittäin kiinnostava ja se antaa havainnollisia käytännön opetuksia. Se todistaa myös, että primitiivinen kommunismi Jaavalla kuten myös Intiassa ja Venäjällä tarjoaa mitä ihanimman, laajimman perustan riistolle ja despotismille (kunnes nykyaikainen kommunistinen liike mullistaa sen). Keskellä nykyaikaista yhteiskuntaa se osoittautuu yhtä huutavaksi anakronismiksi kuin alkukantonien riippumaton markkiyhteisö.[10]
On olemassa perustavan tärkeä yhteiskunnan varhaisinta koostumusta käsittelevä teos, yhtä tärkeä kuin Darwin biologian kannalta; sen on löytänyt luonnollisesti Marx: se on Morgan, »Ancient Society», 1877. Marx puhui siitä, mutta minulla oli silloin muita asioita mielessäni eikä hän enää palannut aiheeseen, joka hänestä oli varmaankin mukava, koska hän halusi itse esitellä kirjan saksalaisille, kuten näen hänen hyvin yksityiskohtaisista muistiinpanoistaan.[11] Morgan on itsenäisesti löytänyt Marxin materialistisen historiankäsityksen uudelleen aihepiirinsä määräämissä rajoissa ja päätynyt asettamuksiin, jotka ovat nykyisen yhteiskunnan kannalta suoraan kommunistisia. Roomalainen ja kreikkalainen gens[12] selitetään ensi kerran villien, nimittäin Amerikan intiaanien sukukunnasta saatujen tietojen perusteella, ja näin on löydetty luja esihistorian perusta. Jos minulla olisi aikaa, laatisin aineistosta sekä Marxin huomautuksista artikkelisarjan »Sozialdemokratiin» tai »Neue Zeitiin»,[13] mutta sitä ei voida ajatella.[14] Kaikki Tylorin, Lubbockin ja kumpp. huijaus on ehdottomasti lopetettu, endogamia, eksogamia ja miten se kaikki typeryys kuuluikaan. Herrat vaientavat kirjaa täällä sikäli kun voivat, se on painettu Amerikassa; tilasin sen 5 viikkoa sitten, mutten vain ole saanut sitä! vaikka nimilehdellä onkin eräs lontoolainen yritys toisena kustantajana.
Parhaat terveiset.
Teidän F. E.
[1] Gabriel Deville, »Le Capital de Karl Marx, résumé et acsompagné d'un aperçu sur le socialisme scientifique», Pariisi [1883] (Karl Marxin »Pääoma»). Toim.
[2] Kautsky kirjoitti Engelsille 29. joulukuuta 1883 aikovansa Saksassa julkaista aiemmin Pariisissa ilmestyneen Devillen työn »Karl Marxin 'Pääoma'. Lyhyt esitys sekä katsaus tieteelliseen sosialismiin». Engelsin neuvosta Kautsky luopui aikomuksestaan julkaista pelkkä Devillen työn saksannos ja laati sen sijaan itsenäisen työn, jossa noudatteli Engelsin tässä sekä seuraavissa kirjeissä antamia ohjeita. Kautskyn työ ilmestyi 1887 nimellä »Karl Marx's Oekonomische Lehren. Gemeinverständlich dargestellt und erläutert von Karl Kautsky» (»Karl Marxin taloudelliset opit. Helppotajuisesti esittänyt sekä kommentoinut Karl Kautsky»), Stuttgart 1887. Toim.
[3] Karl Marx, »Filosofian kurjuus». Toim.
[4] Kyseessä on Marxin työn »Filosofian kurjuus» toinen ranskankielinen painos, jota tuohon aikaan valmisteli Marxin tytär Laura Lafargue; julkaisemisen valmistelu kuitenkin keskeytyi ja se ilmestyi Pariisissa vasta Engelsin kuoltua, vuonna 1896. Toim.
[5] Engels ei kirjoittanut erityistä esipuhetta »Filosofian kurjuuden» toiseen ranskankieliseen painokseen; Laura Lafargue käytti sen sijaan tämän painoksen esipuheena Engelsin esipuhetta ensimmäiseen saksankieliseen painokseen, joka ilmestyi Stuttgartissa 1885. Toim.
[6] Friedrich Engels, »Marx und Rodbertus». Toim.
[7] Viittaus Meyerin kirjaan »Der Emancipationskampf des Vierten Standes» (»Neljännen säädyn vapautustaistelu»), I. osa, Berliini 1874; Engels mainitsee tämän teoksen esipuheessaan »Pääoman» 2. osaan. Toim.
[8] Kyse on Marxin käsikirjoituksesta »Kansantaloustieteen arvostelua», jonka seikkaperäisen luonnehdinnan Engels on antanut esipuheessaan Marxin »Pääoman» 2. osaan. Marx ei saanut painovalmiiksi käsikirjoitusta »Lisäarvoteorioita», eikä myöskään Engels kyennyt toteuttamaan aikomustaan julkaista nämä käsikirjoitukset erillisenä »Pääoman» niteenä. Karl Kautsky julkaisi 1905–1910 »Lisäarvoteorioita», mutta oli tehnyt käsikirjoitukseen paljon muutoksia, siirtoja ja lyhennelmiä. »Lisäarvoteorioiden» uusi painos, joka noudatti Marxin käsikirjoitusten aineistojen järjestystä, julkaistiin 1954–1961 NKP:n Keskuskomitean marxismi-leninismin instituutin toimesta. Toim.
[9] — asianajaja. Toim.
[10] Alkukantoneilla tarkoitetaan Sveitsin vuoristokantoneja, jotka muodostivat 1200–1300-luvuilla Sveitsin liiton ytimen. Toim.
[11] Marxin muistiinpanot Morganin kirjasta »Ancient Society» (»Muinainen yhteiskunta»). Toim.
[12] — suku. Toim.
[13] »Die Neue Zeit» (»Uusi aika»), saksalaisen sosiaalidemokratian teoreettinen lehti, ilmestyi Stuttgartissa 1883–1923. Lehden toimittajana oli vuodesiä 1883 lokakuuhun 1917 asti Kautsky, lokakuusta 1917 syksyyn 1923 asti Cunow. Vuosina 1885–1894 Engels julkaisi lehdessä monia artikkeleitaan, auttoi lehden toimitusta jatkuvasti neuvoillaan ja kritikoi usein lehdessä esiintyneitä näkemyksiä. 1890-luvun jälkipuoliskolla, Engelsin kuoleman jälkeen, lehdessä alettiin säännöllisesti julkaista revisionistien artikkeleita. Toim.
[14] Käyttäen hyväkseen Marxin muistiinpanoja, mutta myös omien tutkimustensa lukuisaan ja monipuoliseen aineistoon nojautuen Engels laati kahden kuukauden sisällä — vuoden 1884 maaliskuun lopusta toukokuun loppuun mennessä — työnsä »Perheen, yksityisomistuksen ja valtion alkuperä». Engelsin kriittiset huomautukset Tylorin ja Lubbockin töistä sisältyvät hänen 1891 ilmestyneen »Perheen, yksityisomistuksen ja valtion alkuperän» neljännen saksalaisen painoksen esipuheeseen. Toim.