Kirjoitettu: 18. toukokuuta 1870
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 239–240. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
[Lontoo], 18. toukokuuta 1870
...Ranskalaiset jäsenemme osoittavat Ranskan hallitukselle sen silmien edessä, missä on ero salaisen poliittisen yhdistyksen ja todellisen työläisliiton välillä. Tuskin se oli saanut pidätetyksi Pariisin, Lyonin, Rouenin, Marseillen ym. komiteoiden[1] kaikki jäsenet (jotkut heistä ovat paenneet Sveitsiin ja Belgiaan), kun jo kaksin kerroin kasvaneet komiteat ilmoittavat lehdissä mitä tomerimmin ja uhmamielisimmin lausunnoin olevansa niiden seuraajia (tarjoamalla vielä sen lisäksi ovat yksityisosoitteensa). Ranskan hallitus on lopultakin tehnyt sen, mitä me olemme niin kauan toivoneet. Se muutti poliittisen kysymyksen: keisarikunta tai tasavalta — työväenluokan kannalta elämän tai kuoleman kysymykseksi.
Kansanäänestys antaa ylipäänsä keisarikunnalle viimeisen iskun! Koska on annettu niin paljon jaa-ääniä perustuslaillisin korulausein varustetun keisarikunnan puolesta, niin Boustrapa[2] uskoo nyt ujostelematta, että hän voi ilman mitään mutkia palauttaa keisarikunnan, so. joulukuun komennon. Pariisissa — kaikkien yksityishenkilöiden tietämän mukaan — on täysin kunnostettu »Joulukuun 10. päivän yhdistys»,[3] ja se on vilkkaassa toiminnassa.
Terve.
Sinun K. M.
[1] Valmistauduttaessa kansanäänestykseen Ranskassa ja sitä toimeenpantaessa alettiin koko massa huhtikuun lopulta alkaen 1870 pidättää sosialisteja syytettyinä kuulumisesta Kansainväliseen työväenliittoon sekä myös »osallisuudesta» Pariisin poliisiprefektin Pietrin tekaisemaan salaliittoon Napoleon III:tta vastaan (ns. Bloisin juttu). Toim.
[2] Boustrapa oli Louis Bonaparten pilkkanimi, joka on muodostettu kaupunginnimien Boulogne, Strassburg ja Pariisi ensi tavuista. Tämä pilkkanimi viittasi hänen yritykseensä toimeenpanna bonapartistinen vallankaappaus Strassburgissa (30. lokakuuta 1836) ja Boulognessa (6. elokuuta 1840) sekä vallankaappaukseen Pariisissa 2. joulukuuta 1851, mikä johti bonapartistisen diktatuurin pystyttämiseen Ranskassa. Toim.
[3] Kyseinen Joulukuun 10. päivän seura (nimitys johtuu seuran suojelijan Louis Bonaparten valitsemisesta Ranskan presidentiksi vuoden 1848 joulukuun 10. päivänä) oli bonapartistinen salaseura, joka muodostettiin vuonna 1849 ja koostui etupäässä omasta yhteiskuntaluokastaan suistuneista aineksista, poliittisista seikkailijoista, sotilaskastin edustajista ym. Vaikka seura muodollisesti hajotettiinkin vuoden 1850 marraskuussa, niin todellisuudessa siihen kuuluneet ainekset jatkoivat bonapartistista propagandaansa ja olivat vuoden 1851 joulukuun 2. päivän vallankaappauksen aktiivisina osanottajina. Toim.