Kirjoitettu: 30. marraskuuta 1867
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 197. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
Lontoo, 30. marraskuuta 1867
Hyvä Schily!
Heti saatuani kirjeesi olen kirjoittanut Meissnerille, että hän lähettää Sinulle Reclusia varten kappaleen kirjaa.[1] Reclus tuntuu minusta oikealta mieheltä ranskalaiseksi kääntäjäksi tosin sillä ehdolla, että saksalainen on yhteistyössä mukana. Käännettäessä tekisin joihinkin osiin tiettyjä korjauksia ja pidättäisin samalla itselleni oikeuden viimeiseen tarkistukseen.[2]
Ensi sijassa pitäisi saada mahdollisimman pian katkelmia kirjasta »Courrier françaisiin». En katso aiheelliseksi, että Hess vetää tähän jonkun kolmannen henkilön. Hän tekee sen parhaiten yksin. Niin ikään minusta näyttää hänen suunnittelemansa aihe englantilaisesta tehdaslainsäädännöstä sopivimmalta johdatukseksi. Kuitenkaan sekään ei käy ilman paria johdattavaa sanaa arvoteoriasta, koska Proudhon tässä asiassa on pannut päät täysin pyörälle. Ollaan siinä luulossa, että tavara myydään arvoonsa, jos se tulee myydyksi kustannushintaan (prix de revient) = niiden tuotantovälineiden hinta, jotka siihen ovat kuluneet, plus työpalkka (taikka tuotantovälineisiin liittyvän työn hinta). Ei huomata, että tavarassa piilevä maksamaton työ on yhtä olennainen arvoa muodostava aines, kuin maksettu, ja että tämä arvon aines saa nyt voiton ym. muodon. Ei ylipäänsä tiedetä, mitä työpalkka on. Ilman perehtymistä arvon olemukseen ei ole mitään pohjaa työpäivää ym. koskevilla kehittelyillä, ts. tehdaslaeilla...
[1] — »Pääoman» I osa. Toim.
[2] Kyseessä on Schilyn Marxille osoittama kirje vuoden 1867 marraskuun 27. päivältä. Siinä hän ilmoitti Hessin suhtautuneen myötämielisesti »Pääomaan» ja aikovan kirjoittaa »Courrier français'lle» artikkelin tästä teoksesta. Samalla Schily kertoi Hessin ehdotuksesta kääntää yhdessä É. Reclusin kanssa »Pääoman» ensimmäinen osa ranskaksi ja julkaista se. Marx piti suurimerkityksellisenä »Pääoman» ranskankielisen käännöksen julkaisemista. Erityisesti hän toivoi, että täten »ranskalaiset voitaisiin vapauttaa niistä vääristä katsomuksista, joihin Proudhon on heidät haudannut omalla idealisoidulla pikkuporvarillisuudellaan». Marx ei esittänyt vastaväitteitä É. Reclusin osallistumista vastaan, mutta miltei kolme vuotta kestäneet neuvottelut eivät johtaneet tulokseen. Sittemmin, kun ilmeni, että Reclus kuului bakuninilaisen Sosialistisen demokratian allianssin johtajiin, ei hänen ehdokkuutensa »Pääoman» kääntäjäksi enää tullut kysymykseen. »Pääoman» ranskankielinen käännös, jonka oli tehnyt kääntäjä J. Roiy ja tarkastanut Marx itse, julkaistiin Pariisissa erillisinä vihkosina vuosina 1872–1875. Toim.