Julkaistu: Ei tiedossa
Suomennos: Suomeksi toimittanut Jussi Railo
Lähde: »Työmiehen peili. Neljä lyhyttä luentoa sosialismista». Savon Työväen Sanomalehti- ja Kirjapaino-Osuuskunta, Kuopio 1908
Skannaus: Työväenliikkeen kirjasto
Oikoluku, HTML: Joonas Laine
Ovatko kaikki työmiehet jo meidän päivinä täyttäneet velvollisuutensa?[1] Eivät ole. Mistä sen huomaamme? Siitä, että he eivät ole liittyneet heidän luokkaetujaan valvovaan puolueeseen, sosialidemokratiseen puolueeseen. Miksi he eivät ole siihen yhtyneet? Siksi, että he eivät tunne itseään eivätkä asemaansa eivätkä tiedä mistään paremmasta. He tarvitsevat peilin, joka heille osoittaa heidän kurjan asemansa ja sen vastakohdan, joka vallitsee heidän ja työnantajain etujen välillä. Tässä sellainen koe! Neljässä lyhyessä luennossa koetetaan esittää ne perusteet, joilla sosialidemokratian periaatteet lepäävät. Ensin luokkataistelu, jonka olemassaolo edellyttää erikoisten luokkaetujen olemassaolon. Tämän jälkeen näiden luokkaetujen valvominen ja valvojat. Nämä kaksi välittömästi yhteen kuuluvaa asiaa esitetään kahdessa ensimäisessä luennossa. Kahdessa jälkimäisessä luennossa taas esitetään tämän taistelun varsinaiset tekijät, kapitalistinen järjestelmä tarkoituksineen ja kehityksineen sekä vallitsevan kurjuuden syyt.
Tarkoituksella saada asiat selvemmiksi, on luennot tehty mahdollisimman lyhyeiksi ja lisäksi vielä jaettu eri väitteihin.
Levitköön ja levittäköön tietoa!
Työmies!
1. Onko sinulle edullista tulla ryövätyksi?
2. Pidätkö siitä?
3. Vahingoittaako sinua, että saat täyden arvon siitä, mitä tuotat?
4. Onko oikein, että luokka, joka ei tee mitään hyödyllistä työtä, elää ylellisyydessä?
5. Onko oikein, että luokka, joka tuottaa kaiken, elää köyhyydessä?
6. Onko oikein, että laiskat ovat rikkaita ja ahkerat köyhiä?
Jos et voi myöntävästi vastata näihin kysymyksiin tai jos epäilet niiden totuudenmukaisuutta, niin jatka tämän kirjasen lukemista!
Työmieheltä varastetaan joka päivä!
Työmies, joka ilman vastustusta sallii itseltään ryöstettävän työnsä tulokset, on pöllö!
Koko ihmiskunnan tähänastinen historia on luokkataistelujen historiaa.
Tämän kommunistisen manifestin ensimäisen tunnetun väitteen voisimme toisin sanoin vähän laajemmin lausua seuraavaan tapaan: Siitä asti kuin sivistyskansojen historiaa on kirjotettu, on kaikkien kansojen ja yhteiskuntien historia ollut luokkataistelujen historiaa.
Kun puhut jollekin sosialismista, saat usein kuulla vastauksen: Tällaista on maailman meno aina ollut ja tulee aina olemaankin. Erehdys! Tämä järjestelmä on vasta muutamia vuosisatoja vanha, eikä se kaikissa maailman osissa ole vieläkään vallitsevana. Kapitalistinen järjestelmä ei ole aina ollut olemassa, mutta yksi seikka on, joka on aina ollut olemassa: luokkataistelu! Sitä mukaa kuin kansat raakuudentilastaan kehittyivät n. k. sivistyskansoiksi, alkoi niiden keskuudessa myöskin vallita taistelu eri luokkien välillä.
Ensin työntekijät olivat irtainta omaisuutta, orjia. He kuuluivat ruumiineen, sieluineen omistajilleen. Vapaa ihminen ja orja, patrisi ja plebeji, olivat vastakkain vanhan ajan ja itämaiden yhteiskunnissa.
Seuraava aste oli feodalismi, maaorjuus. Silloin kuului työntekijä ruumiineen, sieluineen turpeeseen sidottuna maahan ja maa kuului aatelistolle.
Kolmas ja tähän asti viimeinen kehitysaste on kapitalismi, jossa me nykyaikana elämme. Tässä järjestelmässä työntekijä työskentelee palkan edestä, ja työn välikappaleet kuuluvat hänen herralleen, kapitalistille. Kävisi tässä liian pitkäksi yksityiskohtia myöten selittää, kuinka tämä kehitys on tapahtunut. Riittää jo kun tiedämme, että jokainen muutos tapahtui eri luokkien välisen taistelun kautta. — (Asiasta on paljo kirjotettu. Työmies, tutki luokkataistelun historiaa!)
*
Nykyään käydään tätä luokkataistelua työnantajaluokan, kapitalistien ja työntekijäluokan, työmiesten välillä.
On vaikeata saada muutamia uskomaan tätä. Ottakaamme sen vuoksi esimerkki.
Oletko koskaan aamulla herännyt makeasta unestasi erään helvetillisen koneen herättämänä, joka kone tunnetaan tehtaan hälyytyspillin nimellä? Tämä pirullinen keksintö huutaa: »Nouse ylös sinä orja! Nouse ylös ja mene työhön! Jos myöhästyt, saat hakea itsellesi toisen työnantajan tai nääntyä nälkään.» Etkö ymmärrä jo tästä, että toinen luokka pitää orjuudessa toista?
Entä työnsulut ja lakot! Mitä ne todistavat? Ne todistavat: on jatkuva taistelu käynnissä työmiesten ja kapitalistien välillä. Sinä vastaat: »Totta kyllä, että osa työnantajista on sellaisia, mutta eivät kaikki.» Veliseni, sinun pitäisi tulla tuntemaan »mustakirja»-järjestelmä. Se osottaisi sinulle, ovatko kaikki kapitalistit samanlaisia, kun tulee kysymykseen taistelu työmiehiä vastaan. Ei ole vielä tähän asti ollut sellaista kapitalistia, joka olisi ottanut työhönsä miehen, joka on merkitty kapitalistien »mustaan kirjaan». Ajattelehan vain pohjolan tukkiyhtiöitten surullisen kuuluisaa »mustaa kirjaa»!
Jos ei tämäkään vielä pysty päähäsi, niin voimme esittää asiasta vielä yhden puolen.
Työväenluokan edut ja kapitalistiluokanledut ovat yhteensovittamattomasti vastakkaiset.
Tämän ymmärtää jokainen. Mikä on työmiehen tärkein asia? Hyvä toimeentulo. Saadakseen tämän, hänellä täytyy olla hyvä palkka ja hän koettaa hankkia yhä parempaa. Tämä on luonnollinen ja sangen yksinkertainen asia! Tarkastakaamme nyt asian toista puolta! Mikä on kapitalistin tärkein asia? Mahdollisimman suuri liikevoitto. Hän tahtoo voittoja ja saadakseen mahdollisimman suuria voittoja, ottaa hän palvelukseensa miehiä niin halvalla kuin suinkin on mahdollista. Onko sinulle joskus työnantajasi sanonut: »Kuulehan mies, minä huomaan, että sinä et voi tulla toimeen tuolla 20 mk. viikkopalkalla. Minä ylennän sen kolmeenkymmeneen.» Minä uskon, että sellaista ei ole tapahtunut. Tavallistahan on, että kun sinä vaadit 30 mk. viikolta ja vakuutat ettet tule vähemmällä toimeen, niin työnantajasi sanoo: »Hyvästi sitte! Minä saan kylliksi miehiä 15 markan viikkopalkalla.» Väitätkö vielä, että sinun etusi ja työnantajasi edut ovat sopusoinnussa. Jos niin teet, olet pöllö ja petät itseäsi ja muita. Mene matkaasi!
Työmies, merkitse muistiinpanoihisi: »Sinä tahdot palkkaa mahdollisimman paljo ja työnantajasi tahtoisi maksaa mahdollisimman vähän. Sinun etusi ja työnantajasi edut ovat niin ollen auttamattomasti ristiriitaiset. Sinun ja työnantajasi välillä täytyy siis olla olemassa jatkuva taistelu taloudellisista eduista.
On tullut selville, että koko sivistyskansojen historian kehitys on jatkuvaa luokkataistelua; että nykyään tätä taistelua käydään kapitalistien ja työntekijäin välillä; että näiden kahden luokan edut ovat mitä jyrkimmässä ristiriidassa keskenään.
Kaikki valtiolliset puolueet ovat luokkaetujen valvojia ja edustajia.
Tämä asia on itse asiassa sangen selvä ja yksinkertainen, mutta muutamille on se hyvin vaikeata käsittää. Tällaisessa lyhyessä ääriviivais-esityksessä on mahdoton esittää asian yksityiskohtia ja runsaasti valaisevia todistuksia asiasta. Viittaan sen tähden vaan muutamiin seikkoihin. (— Työmies, koeta hankkia itsellesi selvyys eri valtiollisten puolueitten ohjelmista ja harrastuksista, niin saat huomata, että ne kaikki ajavat vain oman luokkansa etuja! —) Kaikissa valtioissa on ainakin kaksi »suurta» puoluetta, nimittäin pienkapitalistien ja suurkapitalistien puolue. Kumpikin puolustaa oman luokkansa taloudellisia etuja. — Hyvä keino osottaa luokkaetuja löytyvän jossakin puolueessa on se, että otetaan huomioon ja tarkastetaan niiden suhdetta veroitus- ja teollisuuslakien laadintakysymykseen.
Ottakaamme esimerkki Amerikan Yhdysvalloista. Katsokaamme sikäläistä »tuloveroitusta». Demokratinen puolue (pikkukapitalistit) puolustaa, mutta republikaaninen puolue (suurkapitalistit) vastustaa sitä. Miksi? Siksi, että »tuloveroitus»-ehdotuksessa määrätään veroja vasta 5000 dollaria suuremmista tuloista. Siksi sitä puolustavat demokratit. Demokratipuolueen jäsenet siten suureksi osaksi vapautuisivat veroista. Samasta syystä tätä lakia republikanit vastustavat, koska heille silloin tulisi suurempi verokuorma. Samoin on trustikysymyksen laita. Demokratinen puolue vaatii trusteja hävitettäväksi. Miksi? Siksi, että ne ovat haittana demokratipuolueen miehille, pikkukapitalisteille yhtenäisyytensä kautta. Republikanit taas puolustavat trusteja, koska niitten avulla voidaan enentää tuotantoa vähentämällä työn hintaa ja siten lisätä suurten pääomien tuottavaisuutta. Nämä esimerkit ovat jo riittäviä todistuksia siitä, että kaikki valtiolliset puolueet ovat luokkaetujen valvojia.
*
Nykyisessä yhteiskunnassa löytyvä ja vallitseva kurjuus, köyhyys ja paheet ovat kapitalistisen järjestelmän tuloksia.
Maan päällä löytyy paikkoja — esim. Amerika — joissa voitaisiin valmistaa vaatteita ja ruokaa kylliksi koko maailmalle. Hiiltä ja rautaa riittäisi vaikka tuhannelle sukupolvelle. Maata olisi riittämään asti, vaikka annettaisiin farmi kullekin. Koneita olisi riittämään asti ja työntekijöitä siksi paljo, että kaikki tulisi helposti tehdyksi. Kuitenkin maailmassa tuhansia kuolee nälkään, tuhansia paleltuu kuoliaaksi ja tuhannet ovat pakotetut varastamaan, murhaamaan ja tekemään itsemurhan köyhyytensä takia. Yleinen köyhyys synnyttää juoppoutta ja tauteja ja rikokset lisääntyvät. Mistä ja miksi tällainen hirvittävä kurjuus, kun kuitenkin kaikki voisivat elää onnellisina? Jotakin täytyy olla väärin! Mitä? Mikä on väärin?
On väärin, että kaikki maat, kaivannot, tehtaat, yleensä kaikki tuotannon välikappaleet omistaa yksi luokka miehiä. Sen tähden on toinen luokka pakotettu antamaan neljä viidettä osaa siitä, mitä se tuottaa tuolle omistavalle luokalle saaden itse tuskin kunnollista toimeentuloa palkakseen.
Kaunis järjestelmä! Todellakin mainio! Työmies, sinä näet itse edessäsi ja tunnet nahassasi, mihin tuo järjestelmä johtaa!
*
Jokainen poliittinen, valtiollinen puolue, joka ei työskentele nykyisen järjestelmän hävittämiseksi, tukee kaikkia niitä paheita, jotka tämä järjestelmä synnyttää.
Edellisessä väitteessä tulimme siihen, että kapitalistinen järjestelmä synnyttää kurjuutta. Se on siis väärä. Jos järjästelmä on väärä, täytyy se muuttaa, kumota. Jos työmies on nälkäinen, tulee hänen hankkia itselleen ruokaa; jos hän on viluinen, hankkikoon lämmintä. Työmies, sinä tiedät, mikä on kurjuutesi syy. Poista tuo syy! Tämähän on yksinkertainen asia, jonka jokainen ymmärtää. Teille sanotaan, että on asioita, joita ei voi auttaa. Niin ei ole asianlaita. Mutta on asioita, joita ei tahdota auttaa. Miksi ei tahdota? Siksi, että niiden poistaminen vaatisi koko kapitalistisen järjestelmän kumoomista ja koko kapitalistiluokan häviämistä. Tätä eivät tahdo porvarit, kapitalistit. On ainoastaan yksi puolue, joka vaatii järjestelmän muutosta. Se puolue on sosialidemokratinen puolue. Kaikki muut puolueet, millä nimellä ne esiintynevätkin, ovat kapitalistipuolueita. Jos ne eivät tahdo hävittää kapitalistista järjestelmää — ja sitä ne eivät tahdo — niin ne puolustavat sen järjestelmän yhteiskuntaan tuottamaa kurjuutta ja kaikkia paheita.
Työmies, jos kapitalismi näännyttää sinut ja perheesi ja laahaa lapsesi tehtaaseen tuottamaan liikevoittoa, niin on sinun velvollisuutesi tehdä loppu tuollaisesta asian tilasta, velvollisuutesi on poistaa koko tuo kapitalistinen nylkemisjärjestelmä.
*
Kapitalistinen järjestelmä tuottaa etuja vain kapitalisteille. Työväenluokan täytyy kantaa kaikki sen synnyttämien paheiden kauheat seuraukset. Sen tähden on työväenluokan muutettava tämä järjestelmä sellaiseksi, että hekin saavat nauttia sen etuja.
Ylläoleva väite on sangen selvä ja helposti käsitettävä. Se tarkoittaa, että työmiehen itse tulee pitää silmällä omia etujaan. He ovat enemmistönä ja voivat saada kaikki, mitä tahtovat, jos he vain tietävät, miten sen tulee tapahtua. On ainoastaan yksi keino tämän toteuttamiseksi. Se on: liittyä siihen puolueeseen, joka luokkataistelun pohjalla on ottanut tehtäväkseen köyhälistön etujen valvomisen. Tämä puolue on sosialidemokratinen puolue. Kaikki muut puolueet ovat kapitalistisia. Ne ajavat pääoman omistajien etuja. Työmies, joka et kuulu sosialidemokratiseen puolueeseen! Oletko sinä kapitalisti ja onko sinulla hyötyä kapitalistisen järjestelmän tukemisesta? Sinä et ole kapitalisti eikä sinulle ole siitä järjestelmästä hyötyä. Sinä olet narri, joka annat vetää itseäsi nenästä. Sinä olet pöllöpää, joka ruokit laiskuria ja kärsit itse. Sinä olet veljesi murhaaja, sillä sinä teet kapitalistin voimakkaaksi tappamaan tuon toverisi, joka ei ole yhtä tyhmä kuin sinä.
On käynyt selville, että kaikki valtiolliset puolueet ovat luokkaetujen valvojia; että jokainen puolue, joka harrastaa nykyisen kapitalistisen järjestelmän pysyttämistä entisellään, on kapitalistinen puolue; että työntekijän velvollisuus on yhtyä siihen puolueeseen, joka valvoo työtätekevän köyhälistöluokan etuja.
Kapitalistisen järjestelmän vallitessa on tuotanto olemassa voittoa varten, eikä käyttöä varten.
Tämän myöntää todeksi jokainen, jonka järki ei ole täydellisesti pilalla. Etkö myönnä? No, ymmärrätkö, miksi sinulle myydään väärennettyä ja kelvotonta ruokatavaraa? Siksikö, että sinun ravintosi tulisi olemaan voimakkaampaa? Hölmö! Tietysti siksi, että ruokakauppias siten saa suuremman voiton. Käsitätkö, miksi sinulle tehdään puku huonosta ja heikosta kankaasta, vaikka tilaat sen tehtäväksi kestävästä kankaasta? Tietysti siksi, että räätälisi ja vaatetuskauppiaasi siten saa suuremman voiton. Huomaatko nyt, että tuotanto on vain kapitalistin voittoa silmällä pitäen järjestetty. Tuotettujen tavarain käyttökelpoisuus on vasta toisarvoinen asia. Eikö niin?
*
Voitto on tuotantokustannusten ja myyntihinnan eroitus.
Etkö voi ymmärtää tätä? No katsohan peiliisi! Sinä yksin tai yhdessä toisten kanssa valmistat tavaroita. Te saatte työstänne palkan, joka ei ole teidän työnne täysi arvo, vaan ainoastaan osa siitä. Onko koko jäännös nyt sitte voittoa? Ei. Aineet, koneiden vuokra, ilmoituskustannukset, myyjän palkka y. m. tulevat vielä lisäksi. Mutta tavaran hinta nostetaan siksi korkeaksi, että vielä jää ylijäämä, jää liikevoitto. Huomaatteko, että te jäätte melkein osattomaksi tuossa jaossa. Henkilöt, jotka saavat suuremman osan tavaran arvosta, eivät ole tehneet läheskään vastaavaa määrää hyödyllistä työtä. Työtätekevä luokka saa ainoastaan vähäisen osan tuottamansa tavarain arvosta. Jäännös joutuu kapitalisteille.
*
Voittoa ei muodostu ennen kuin tavara on myyty. Koska työntekijät saavat vaan pienen osan työnsä todellisesta arvosta, eivät he voi ostaa läheskään kaikkia tuotteitaan. Niin muodostuu liikatuotanto, joka aikaan saa liikkeen seisahduksen, n. s. liikepulat.
Ylläoleva on tärkeää! Lue se toistamiseen! Lue vielä kerran ja ajattele! Katso peiliisi! Sinä olet tuottanut työnantajallesi tavaraa, mutta siitä ei ole hänelle hyötyä ennen kuin hän on saanut sen myydyksi. Voitto syntyy vasta sitte, kun tavara on myyty. Kun sinä valmistit näitä tuotteita, ei työnantaja ollut suurestikaan huolissaan siitä, saatko sinä siitä osasi. Hän ei huolehtinut sinun eduistasi. Mutta hän oli kyllä huolissaan siitä, saako hän nuo tuotteet kaupaksi. No niin. Otaksu nyt, että sinä valmistat tavaroita sadan markan edestä ja palkaksesi saat osan, sanokaamme vaikka kymmenen markkaa. Huomaatko nyt, että sinun täytyy valmistaa kymmenen tuollaista tavaraerää ennen kuin voit ostaa yhden. Kuka ostaa ne yhdeksän. Siinä on pulma! On syntynyt liikatuotanto. Joka tapauksessa täytyy kapitalistin saada tuotteet myydyksi, muuten hän ei voi teettää enää uutta. Syntyy liikkeen seisahdus. Tällaiset liikeseisahdukset ovat jo tulleet aivan säännöllisiksi. Määrätyn ajan perästä ne aina uudistuvat. Kauppamarkkinat ovat täynnä. — Työmies, olet tuottanut tavaraa liiaksi ja nyt saat nääntyä sen vuoksi kurjuuteen, kärsiä nälkää ja paleltua pakkasessa. Kestää tavallisesti vuosia, ennen kuin tällainen liikepula on ohi.
*
Kaikkialla tulee tämä järjestelmä ennemmin tahi myöhemmin vallitsevaksi. Kapitalistien täytyy sen takia hankkia tavaroilleen uusia myyntipaikkoja ulkomailta. Täten syntyvät sodat kansakuntien kesken.
Selvä asia. Pikainen silmäys valtojen siirtomaapolitiikkaan selvittää sinulle, että kaikilla kapitalistisilla valtioilla on samat pyrkimykset. Kaikki etsivät uusia kauppapaikkoja.
*
Kun ulkomaisetkin kauppamarkkinat täyttyvät, saa ylituotanto aikaan liikkeen seisahduksen koko kapitalistisessa maailmassa. Kapitalismi häviää.
Minä oletan, että olet tarkkaan seurannut johtopäätöksiäni.
Ensiksi todistin, että kapitalistit harjoittavat liikettä oman voiton vuoksi, eikä sinun eduksesi, kuten luulet.
Toiseksi todistin, että sinä saat ainoastaan pienen osan valmistamiesi tavarain todellisesta arvosta.
Kolmanneksi osotin, että ne tavarat, joita ei kapitalisti voi myydä kotimaassaan, täytyy hänen myydä ulkomailla.
Neljänneksi näytin, että kaikki maat ennemmin tahi myöhemmin joutuvat samaan pulaan. Ajattelehan nyt tarkkaan, mikä seuraus on ulkomaisten tavaramarkkinoiden täyttymisellä. Käymme suoraan asiaan. Jokainen kapitalistinen valtio on nyt jo hyvin huolissaan tästä asiasta. Kaikki vallat ovat valmiit teurastamaan miljoonia ja taas miljoonia ihmisraukkoja saadakseen itselleen uusia kauppapaikkoja, uusia siirtomaita. Valtojen kilpajuoksu uusien maiden valloittamisessa on selvin todistus siitä, että ratkaiseva hetki on tulossa. Kukaan ei voi määritellä, milloin se tulee, mutta, että se on lähellä, sitä ei voi myöskään kukaan kieltää. Kun ulkomaan kauppamarkkinat täyttyvät tavaroilla, niin liike taukoaa ja kapitalismi tulee häviämään. Ei mikään voi sitä estää. Työmies, mikä voi olla sinulle apukeinona tämän yhteiskunnallisen kumouksen tapahtuessa? Yksin sosialidemokratia voi sen tehdä! Se voi estää sinua, joka synnytät kaikki rikkaudet, nääntymästä nälkään. Tee valintasi! Kapitalistinen järjestelmä ja nälkäkuolema taikka sosialidemokratia ja varmuus paremmasta tulevaisuudesta. Valitse!
On käynyt selville, että kapitalistinen järjestelmä välttämättömyyden pakosta kukistuu; että sosialidemokratia on ainoa apukeino köyhälistön pystyssä pysymiseksi; että sosialidemokratia yksin voi antaa köyhälistölle varmuuden paremmasta yhteiskuntajärjestelmästä tulevaisuudessa.
Tuotantotavoissa on tapahtunut täydellinen mullistus parannettujen koneiden ja muuttuneen työvoimien, jakamistavan vaikutuksesta.
Noin puoli vuosisataa takaperin oli aika, jolloin koneet olivat vähälukuisia, yksinkertaisia ja epäkäytännöllisiä ja tehtaat pieniä. Satoja pikkutyöpajoja kaikilla teollisuuden ja tuotannon aloilla oli toiminnassa ja käsityö oli johtavassa asemassa sen sijaan, että se nyt on poikkeusasemassa ja vallitsee vähemmän kehittyneissä maissa. Siihen aikaan sai työmies paljo suuremman osan työnsä tuloksista, mutta ei tuottanut läheskään niin paljo. Samaan aikaan sai uusien koneiden keksiminen lisää vauhtia. Suuria tehtaita rakennettiin ja työt jaettiin käytännöllisemmin, kunnes tultiin nykyiseen järjestelmään, jolloin työmiehelle annetaan vaan yksinkertainen työ, jonka hän saa aina tehtäväkseen, auttaen konetta siinä, missä sitä ei vielä ole mahdollinen käyttää. Tämä työvoiman jakaminen tekee työmiehelle mahdolliseksi parannettujen koneiden ja suurten tehdasrenkaitten avulla tuottaa monin verroin enemmän kuin noin puoli vuosisataa sitte.
*
Paitsi yllämainittuja keksintöjä on tähän tuotantotavan muutokseen vaikuttanut myöskin tuotantomenettelyn siirtäminen yksilölliseltä pohjalta yhteiselle eli ko-operativiselle pohjalle.
Kuten yllä sanottiin, on tapahtunut täydellinen kumous tuotannon menettelytavoissa viimeisen puolen vuosisadan aikana. Viisikymmentä vuotta sitte melkein kaikki työ tehtiin käsin. Nykyään tuotetaan suurin osa tavaroista koneiden avulla. Nykyajan ääretön tuotteliaisuus ei olisi mitenkään voinut olla mahdollinen vanhan käsityöjärjestelmän eli yksilöjärjestelmän avulla. Tämä on tullut mahdolliseksi vasta työvoimien jakamisen kautta. Kun nykyään tarvitaan 60 miestä kenkätehtaassa valmistamaan yhtä kenkäparia, jonka ennen valmisti yksi mies, niin nämä kuusikymmentä miestä tuottavat monta vertaa enemmän kenkiä kuin vastaava määrä miehiä olisi voinut valmistaa käsityö- eli yksilöjärjestelmän vallitessa. Nykyaikana tehdään kaikki ko-operativisesti. Suuret ostokaupat ovat ko-operativisiä laitoksia, suunnattoman suuret tehtaat ovat ko-operativisiä. Todellisuudessa kaikki tuotanto on ko-operativistä nykyaikana.
*
Tämän ko-operativisen toiminnan kautta on kapitalistiluokalle tullut mahdolliseksi yhä suurempi nylkeminen, samalla, kun työtätekevä luokka vaan osaksi on hyötynyt tästä toiminnasta.
Ajatelkaa sitä edistystä, joka on tapahtunut viimeisen puolen vuosisadan ajalla. Nyt ovat olemassa sähkövalot, sähkökeittolaitokset, telefonit ja terveysopillisten sääntöjen mukaiset vesi- ja lämpöjohdot. Ylhäisten rakennukset ovat sellaisia, jollaisista ei ennen osattu uneksiakaan. Vaatteet ylhäisillä hienointa tuotetta ja kaikki huonekalut paremmin tehtyjä kuin milloinkaan ennen. Todellakin on nykyään mahdollista ihmisten elää puutteettomassa loistossa ja komeudessa, mukavuudessa ja ylellisyydessä. Työmies, kuka tuottaa tuon loiston ja komeuden? Sinä ja työtoverisi. Mitä sinä saat? Köyhyyttä, joka pakoittaa sinun asumaan kurjissa komeroissa, missä tuskin koirakaan viihtyisi, ilman terveysopillisesti järjestettyjä vesi- ja ilmajohtoja. Sinä olet vailla kaikkia mukavuuksia. Vailla sähkövaloa ja telefonia. Vaatteesi ovat huonot, huonekalusi kurjat ja ruokasi siihen määrään väärennettyä ja kelvotonta, että ihmettelet, kun saat oikeata ruokaa. Kuka käyttää sitte nuo kaikki sinun valmistamasi hyvyydet? Kuka nauttii mukavuudesta? Kapitalistiluokka, joka omistaa tuotannon välineet. Luokka, joka määrää sinun valmistamiesi tavaroiden käytön omaksi hyödykseen. He nauttivat mukavuudesta ja ylellisyydestä. Sinä kärsit nälkää ja vilua, puutetta ja kurjuutta!
*
On siis selvää, että tuotantovälineiden yksityisomistusoikeus ja tuotteiden nykyinen jakamistapa ovat ne syyt, jotka estävät työntekijän saamasta täyttä arvoa tuotannon tuloksista.
Nyt kai on sinulle jo selvillä, että se luokka, johon sinä kuulut, työväenluokka, joka tuottaa kaikki rikkaudet, elää köyhyydessä ja tuo toinen luokka, kapitalistiluokka, joka ei tee mitään hyödyllistä työtä, elää ylellisyydessä. Miksi se voi elää ylellisyydessä? Siksi, että sen hallussa ovat kaikki pääomat, tehtaat, sahat, myllyt, maatilat j. n. e. yleensä kaikki tuotannon välikappaleet. Niiden avulla hän teettää sinulla työtä ja pitää itse suurimman osan sinun työsi tuloksista ja antaa sinulle niistä ainoastaan muutaman vaivasen murun. Syy sinun köyhyyteesi on siis, että tuotannon välineet ovat työnantajasi yksityisomaisuutena ja hän väärin jakaa sinun työsi tuloksia. Työmies, elä luule, että työnantajasi antaisi sinulle noita murujakaan, jollei hän tietäisi sinun muussa tapauksessa tulevan kykenemättömäksi häntä ylellisyydessä elättämään. Työmies, tiedätkö, mitä työnantajasi sydämensä pohjasta haluaa? Hän haluaa kiduttaa sinua! Hän ei tahdo suorastaan heti tappaa sinua nälkään, koska silloin ei olisi ketään, joka elättäisi häntä. Hän ei myöskään tahdo laskea sinua yltäkylläisyyden makuun, sillä hän pelkää, että sinä huomaat kurjan asemasi ja lakkaat elättämästä häntä. Hän tahtoo sinua kiduttaa ja sinä annat itseäsi kiduttaa ja elätät kiduttajaasi! Minkälainen pölkkypää sinä oletkaan! Ajattele nyt miestä, joka koko elämänsä ijän tekee työtä toiselle ja ottaa itselleen työnsä tuloksista vain sen verran, että vaivoin tulee toimeen. Hän on narri! Kuinka hassunkuriselta tuo tuntuukaan, kun ajattelet sitä oikeassa valossaan.
On käynyt selville, että tuotantotavoissa on tapahtunut keksintöjen avulla mullistus, joka suuresti on lisännyt yksityisen työntekijän tuotantokykyä; että tähän on paitsi keksintöjä koneteollisuuden alalla, vaikuttanut myöskin ko-operativinen menettelytapa; että ainoa syy työtätekevän luokan kurjuuteen on tuotannon välikappaleiden yksityisomistusoikeus ja tuotannon tuloksien väärä jakamistapa.
Ensimäsessä luennossa opetetaan sinulle:
Koko ihmiskunnan tähänastinen historia on luokkataistelujen historiaa.
Nykyään käydään tätä luokkataistelua työnantajaluokan, kapitalistien ja työntekijäluokan, työmiesten välillä.
*
Työväenluokan edut ja kapitalistiluokan edut ovat yhteensovittamattomasti vastakkaiset.
Ensimäinen luento siis osottaa, että sosialidemokratinen liike on luonteeltaan kehityksellinen ja perustuu historiallisesti tärkeään periaatteeseen — luokkataisteluun. Sosialidemokratinen liike ei ole utopistista haaveilua eikä mielikuvituksen luomaa teoriaa. Se on todellisuutta, ankaraa todellisuutta.
Toisessa luennossa opetetaan sinulle:
Kaikki valtiolliset puolueet ovat luokkaetujen valvojia ja edustajia.
*
Nykyisessä yhteiskunnassa löytyvä ja vallitseva kurjuus, köyhyys ja paheet ovat kapitalistisen järjestelmän tuloksia.
*
Jokainen poliittinen, valtiollinen puolue, joka ei työskentele nykyisen järjestelmän hävittämiseksi, tukee kaikkia niitä paheita, jotka tämä järjestelmä synnyttää.
*
Kapitalistinen järjestelmä tuottaa etuja vain kapitalisteille. Työväenluokan täytyy kantaa kaikki sen synnyttämien paheiden kauheat seuraukset. Sen tähden on työväenluokan muutettava tämä järjestelmä sellaiseksi, että hekin saavat nauttia sen etuja.
Toinen luento siis osottaa, että työmiesten on välttämätöntä irtaantua vanhoista kapitalistisista puolueista ja liittyä heidän luokkaetujaan valvovaan sosialidemokratiseen työväen puolueeseen. Tämä puolue nimittäin on ainoa puolue, joka vaatii tuon kurjan järjestelmän hävittämistä, jonka alaisena me nykyään elämme ja joka saattaa maailmaan niin paljon puutetta, köyhyyttä, paheita ja sydäntäsärkevää kurjuutta, joka pitää työtätekevää luokkaa, elättäjiään orjan halveksitussa asemassa, yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa holhuunalaisuudessa.
Kolmannessa luennossa opetetaan sinulle:
Kapitalistisen järjestelmän vallitessa on tuotanto olemassa voittoa varten eikä käyttöä varten.
*
Voitto on tuotantokustannusten ja myyntihinnan eroitus.
*
Voittoa ei muodostu ennen kuin tavara on myyty. Koska työntekijät saavat vaan pienen osan työnsä todellisesta arvosta, eivät he voi ostaa läheskään kaikkia tuotteitaan. Niin muodostuu liikatuotanto, joka aikaan saa liikkeen seisahduksen, n. s. liikepulat.
*
Kaikkialla tulee tämä järjestelmä ennemmin tahi myöhemmin vallitsevaksi. Kapitalistien täytyy sen takia hankkia tavaroilleen uusia myyntipaikkoja ulkomailta. Täten syntyvät sodat kansakuntien kesken.
*
Kun ulkomaisetkin kauppamarkkinat täyttyvät, saa ylituotanto aikaan liikkeen seisahduksen koko kapitalistisessa maailmassa. Kapitalismi häviää.
Kolmas luento siis osottaa, että on mahdotonta nykyisen järjestelmän enää kestää pitkiä aikoja ja että sen ennemmin tahi myöhemmin täytyy kukistua. Sen häviö on varma. On olemassa hyvin suuri mahdollisuus, että silloin syntyy keskinäisiä kapinoita, verilöylyjä ja sisällisiä sotia. Tällaisia meteleitä on kapitalistien silloin helppo synnyttää työväestön eri ryhmienkin keskuudessa, jos työväestö on valistumatonta ja tietämätöntä. Jos kansa on valistunutta ja opetettu ymmärtämään sosialismin periaatteet ja tarkoitusperät ja toimintamuodot, niin uhkaavaa epäjärjestystä voidaan paljo vastustaa ja mahdollisesti epäjärjestykset kokonaan väittääkin. Mutta, jos tietämättömyyttä yhä jatkuu, on vaikea sanoa, kuinka käy.
Neljännessä luennossa opetetaan sinulle:
Tuotantotavoissa on tapahtunut täydellinen mullistus parannettujen koneiden ja muuttuneen työvoimien jakamistavan vaikutuksesta.
*
Paitsi yllämainittuja keksintöjä, on tähän tuotantotavan muutokseen vaikuttanut myöskin tuotanto menettelyn siirtäminen yksilölliseltä pohjalta yhteiselle, eli ko-operativiselle pohjalle.
*
Tämän ko-operativisen toiminnan kautta on kapitalistiluokalle tullut mahdolliseksi yhä suurempi nylkeminen samalla kun työtätekevä luokka vaan osaksi on hyötynyt tästä toiminnasta.
*
On siis selvää, että tuotantovälineiden yksityisomistusoikeus ja tuotteiden nykyinen jakotapa ovat ne syyt, jotka estävät työntekijän saamasta täyttä arvoa tuotannon tuloksista.
Neljäs luento siis osottaa, että alkusyy nykyisen järjestelmän synnyttämiin epäkohtiin on yksityinen omistusoikeus tuotannon välikappaleihin. Ainoa keino päästä vapaaksi seurauksista on poistaa syyt.
Sen tähden, työmies, liity omaan puolueeseesi, sosialidemokratiseen puolueeseen!! Sosialidemokratinen puolue on työmiespuolue. Sosialidemokratinen puolue on järjestetty tarkasti luokkarajojen perustalle.
Sosialidemokratinen puolue vaatii hävitettäväksi koko nykyisen järjestelmän ennen kuin se ennättää tuottaa onnettomuuksia kansalle. Sosialidemokratinen puolue valmistaa uutta sosialistista valtiota seuraavien kahden ainoan ja mahdollisen menettelytavan avulla:
Anastamalla vallan hallituksen yli ja käyttämällä tätä valtaa työtätekevän luokan eduksi.
Poistamalla tuotantovälineiden yksityisomistusoikeuden ja julistamalla tuotantovälineet yhteiskunnan omiksi, sekä harjoittamalla kaikkea tuotantoa yhteisesti ja luovuttamalla itsekullekin täyden osan yhteisen tuotannon arvosta.
Ylläolevat asiat olet oppinut neljästä edellisestä luennosta. Paljo enemmän selityksiä ja todistuksia olisi voinut kustakin antaa, mutta kirjottajan tarkotus olikin tehdä luennot lyhyeiksi ja selviksi. Jos jossakin tämän kirjasen johdosta herää halu saada tietää jostakin asiasta enemmän, on kirjallisuutta olemassa meillä jo, josta voi ammentaa tietoja. (Työmies, hanki tietoja itsellesi!)
Työmies! Nyt olet tutkinut kysymystä sosialidemokratiasta eri puolilta! Mitä arvelet siitä? Kiellätkö vielä sen todenperäisyyden ja sen oikeudenmukaisuuden, sen perusteet? Vastaa itsellesi!
Lue vielä kerran huolellisesti läpi tämä vihko! Tutki tarkkaan kaikki kohdat ja yhdistä ne yhtenäiseksi kokonaisuudeksi! Tarkasta itseäsi tässä peilissä ja minä uskon, että sinä huomaat, että sosialidemokratia ei ainoastaan ole mahdollinen, vaan myöskin sen, että sitä on mahdoton välttää. Sinä huomaat, että ei ole ainoastaan oikeutesi toimia sosialidemokratisessa puolueessa ja äänestää sen hyväksi, vaan että se on myöskin velvollisuutesi. Se on sinun velvollisuutesi vaimoasi, lapsiasi, työtovereitasi ja itseäsi kohtaan. Eikä velvollisuutesi ole ainoastaan itse toimia sosialidemokratisen puolueen hyväksi, vaan myöskin koettaa saada muita tekemään niin. Sillä jos yhteiskunnallinen kumous tulee ennen kuin kansa ymmärtää sosialismin ainoaksi parannuskeinoksi, niin työttömien suuri armeija, nuo nälkään nääntyvät työmiehet, ovat valmiita tietämättään heittäytymään anarkian helmaan ja tekemään paljo vahinkoa ja verisiä tekoja. Työmies, sinä voit auttaa sosialidemokrateja ratkaisemaan asian rauhallisesti!
Paras keino sosialismin voittoon viemiseksi on tuhansien työntekijäin yhteen liittyminen! Liity siis, työmies, sosialidemokratiseen puolueeseen!
Alotimme »Kommunistisen manifestin» ensimäisellä väitteellä: »Kaikkien kansojen tähänastinen historia on luokkataistelujen historiaa». Lopettakaamme myöskin saman julistuksen loppuhuudahduksella: »Kaikkien maitten köyhälistö yhtykää»!
[1] Käsillä oleva teksti on Kansalliskirjaston kokoelmissa merkitty Josef Dietzgenin nimiin, ja samoin Työväenliikkeen kirjastossa saatavilla olevan lähdetekstin etusivulle on merkitty lyijykynällä "[Dietzgen]". MIA ei kuitenkaan ole onnistunut jäljittämään teoksen alkukielisiä versioita. MIA huom.