O. W. Kuusinen (työryhmän johtaja)
Marxismin-leninismin perusteet
1960
Julkaistu: 1960
Suomennos: Tuntematon
Lähde: »Marxismin-leninismin perusteet». Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, Petroskoi 1960
Skannaus, OCR, PDF: Joonas Laine
Teoksen on kirjoittanut ryhmä tieteellisiä ja puoluetyöntekijöitä ja lehtimiehiä. Päätyön on suorittanut tekijäkollektiivi, johon ovat kuuluneet: O. W. Kuusinen (johtaja), J. A. Arbatov, A. S. Beljakov, S. L. Vygodski, A. A. Makarovski, A. G. Milei kovski, J. P. Sitkovski ja L. M. Seidin.
- ENSIMMÄINEN OSA. MARXILAIS-LENINILÄISEN MAAILMANKATSOMUKSEN FILOSOFISET PERUSTEET [PDF]
- 1. luku. Filosofinen materialismi
- Edistyksellisimmän materialistisen tieteen kehitys taistelussa taantumusta ja tietämättömyyttä vastaan
- Materialismi ja idealismi.
- Vaistonvarainen materialismi. — Materialismi on edistykselllslntä filosofiaa. — Dialektinen ja historiallinen materialismi on korkein aste filosofisen ajattelun kehityksessä.
- Mitä materia on filosofisessa mielessä?
- Aineellisen maailman yleiset olomuodot.
- Ikuinen liikunta luonnossa. — Materian liikunnan muodot. — Avaruus ja aika. — Niistä, jotka kieltävät avaruuden ja ajan objektiivisen olemassaolon.
- Tajunta on erikoisella tavalla järjestyneen materian ominaisuus.
- Ihmisen ajatustoiminta on elollisen materian kehityksen tulos. — Työn ja puhekielen merkitys inhimillisen ajatustoiminnan kehityksessä. — Tajunta on aivojen ominaisuus.
- Filosofisen materialismin vastustajat.
- Objektiivinen idealismi. — Subjektiivinen idealismi. — Yritys »kolmannen» linjan muodostamiseksi filosofiassa. — Idealismin juuret.
- Nykyajan porvarillinen filosofia.
- Filosofia järkeä vastaan. — Luuloteltu »tieteen filosofia». — Keskiaikaisen skolastiikan henkiinherättäminen.
- Taistelussa tieteellisen maailmankatsomuksen puolesta
- 2. luku. Materialistinen dialektiikka
- Ilmiöiden yleinen yhteys.
- Syyn ja seurauksen yhteys. — Syy-yhteyden idealistista käsittämistä vastaan. — Vuorovaikutuksesta. — Välttämättömyys ja laki. — Välttämättömyys ja sattuma. — Determinismi ja nykyajan tiede.
- Määrälliset ja laadulliset muutokset luonnossa ja yhteiskunnassa.
- Olioiden laadullinen ja määrällinen olemus. — Määrällisten muutosten muuttuminen laadullisiksi. — Mitä harppaus on. — Metafyysillistä kehityskäsitystä vastaan.
- Kahtiajako vastakohtiin on kehityksen peruslähde.
- Dialektiikan historiasta. — Dialektinen ristiriita ja sen yleinen luonne. — Kehitys ja vastakohtien taistelu. — Ristiriita on aina konkreettinen. — Antagonistiset ja ei-antagonistiset ristiriidat. — Porvariston ideologit dialektiikkaa vääristelemässä.
- Dialektinen kehitys alemmasta korkeampaan.
- Dialektinen kieltäminen. — Kehityksen jatkuvuus. — Kehityksen etenevä luonne.
- Dialektiikka maailman tiedostamis- ja muuttamismetodina.
- Dialektiikan merkitys tieteelle ja käytännölle. — Dialektiikan luovasta soveltamisesta.
- 3. luku. Tietoteoria
- Käytäntö tiedostamisen perustana ja tarkoitusperänä.
- Teorian ja käytännön ykseydestä.
- Tiedostaminen on objektiivisen maailman heijastusta.
- Oppi totuudesta.
- Objektiivinen totuus. — Tiedostamisen tie. — Aistimukset ovat olioiden ja niiden ominaisuuksien kuvia. — Ajatustoiminta ilmiöiden olemuksen tiedostamisena. — Äärettömän maailman ääretön tiedostaminen. — Absoluuttinen ja suhteellinen totuus. — Absoluuttisen ja suhteellisen totuuden dialektinen ykseys. — Totuuden konkreettisuus. — Totuutta koskevan marxilaisen opin merkitys tieteelle ja käytännölle.
- Käytäntö totuuden kriteeriona.
- Pragmatismi, suuren rahan filosofia.
- Välttämättömyys ja inhimillinen vapaus
- TOINEN OSA. MATERIALISTINEN HISTORIANKÄSITYS [PDF]
- 4. luku. Historiallisen materialismin olemus
- Vallankumouksellinen mullistus yhteiskunnallisissa katsomuksissa
- Tuotantotapa yhteiskunnallisen elämän aineellisena perustana.
- Miten tuotanto kehittyy. — Tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden keskinäisvaikutus.
- Perusta ja päällysrakennelma
- Historia yhteiskunta- ja talousmuotojen kehityksenä ja vaihtumisena.
- Alkukantainen yhteisöjärjestelmä. — Orjanomistusjärjestelmä. — Peodaaiijärjesteimä. — Kapitalistinen järjestelmä. — Sosialistinen järjestelmä.
- Historiallinen lainmukaisuus ja ihmisten tietoinen toiminta.
- Miten yhteiskunnalliset lait vaikuttavat. — Aatteiden merkitys yhteiskunnan kehityksessä. — Vaistonvaraisuus ja tietoisuus yhteiskunnallisessa kehityksessä. — Yhteiskunnan kehityslakien hallitseminen.
- Porvarillisen sosiologian kestämättömyys.
- Historian lakien pelko. — Psykologinen yhteiskuntateoria. — Kuvaus selittämisen asemesta. — Sosiaalidarvinismln harjoittama historian lakien vääristely.
- Materialistisen historiankäsityksen merkitys muille yhteiskuntatieteille ja yhteiskunnalliselle käytännölle.
- Historiallinen materialismi ja yhteiskuntatieteet. — Tieteellisestä ennakkonäkemyksestä. — Historiallinen materialismi ja työväenliikkeen käytäntö.
- 5. luku. Luokat, luokkataistelu ja valtio
- Luokkaeroavuuksien ja luokkien välisten suhteiden olemus.
- Luokka Ja kansakunta. — Yhteiskunnan luokkajako on historiallisesti ohimenevä ilmiö. — Yhteiskunnan luokkarakenne. — Porvarillisen yhteiskunnan luokat.
- Valtio — luokkaherruuden väline.
- Valtion synty ja olemus. — Valtion tyypit ja muodot. — Porvarillinen valtio.
- Luokkataistelu — riistoyhteiskunnan kehityksen liikkeellepaneva voima.
- Luokkataistelun lainmukaisuus. — Yhteiskunnallinen vallankumous. — Yhteiskunnallisten vallankumousten luonne ja liikkeellepanevat voimat. — Yhteiskunnallisen vallankumouksen luova merkitys.
- Proletariaatin luokkataistelun perusmuodot.
- Taloudellinen taistelu. — Ideologinen taistelu. — Poliittinen taistelu. — Proletaarinen vallankumous.
- 6. luku. Kansanjoukkojen ja yksilön merkitys historiassa.
- Kansanjoukot historian luojina.
- Kansanjoukkojen tuotannollinen toiminta yhteiskunnan elämän ja kehityksen ratkaisevana ehtona. — Kansanjoukot ja politiikka. — Kansanjoukkojen osnus kulttuurin kehittämisessä. — Mitä marxilainen väittämä kansanjoukkojen ratkaisevasta tehtävästä historiassa merkitsee.
- Yksilön merkityksestä historiassa.
- Johtajien toiminta historiallisen prosessin välttämättömänä aineksena. — Missä on etevien historiallisten henkilöiden voima? — Yhteiskunnallinen tarve ja suurmiehet. — Yksilön palvonta on ristiriidassa marxismin-leninismin kanssa.
- Kansanjoukkojen esittämä osa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa elämässä nykyaikana.
- Kansanjoukkojen merkityksen lisääntyminen politiikassa. — Kansanjoukot nykyajan ratkaisevana poliittisena voimana.
- 7. luku. Yhteiskunnallinen edistys
- Yhteiskunnan kehityksen etenevä luonne.
- Edistyksen kriteeriot. — Imperialistisen porvariston ideologit ovat edistyksen vihollisia.
- Yhteiskunnallinen edistys riistoyhteiskunnassa ja sosialismin vallitessa.
- Edistyksen ristiriidat kapitalismin vallitessa. — Edistys sosialismin vallitessa.
- Marxismi-leninismi ja yhteiskunnallisen edistyksen ihanteet
- KOLMAS OSA. KAPITALISMIN KANSANTALOUSTIEDE [PDF]
- Johdanto
- 8. luku. Esimonopolistinen kapitalismi
- Kapitalististen suhteiden synty
- Tavaratuotanto. Tavara. Arvolaki ja raha.
- Tavara. — Tavarassa olennoituva työ. — Rah. — Arvolaki.
- Oppi lisäarvosta on Marxin talousteorian kulmakivi.
- Lisäarvon tuotanto. — Kapitalistinen riisto. — Pääoma.
- Työpalkka
- Voittojen kasvu kapitalistisen tuotannon tavoitteena ja rajana.
- Keskimääräinen voitto. — Tuotantohinta. — Yrittäjän tulo ja korko. — Voitto kapitalistisen tuotannon rajana.
- Kapitalismin kehitys maataloudessa. Maankorko.
- Maankorko. — Vuokraus sekä pien- ja keski talonpoikien joutuminen taloudelliseen häviöön.
- Yhteiskunnallisen pääoman uusintaminen ja talouspulat.
- Taloudelliset liikatuotantopulat.
- Kapitalistisen kasautumisen yleinen laki.
- Työväenluokan tilan huononeminen. — Kapitalistisen kasautumisen historiallinen taipumus.
- 9. luku. Imperialismi — kapitalismin korkein ja viimeinen vaihe
- Imperialismi monopolistisena kapitalismina.
- Tuotannon keskittyminen ja monopolit. — Finanssipääoma. — Pääoman vienti. — Maailman taloudellinen jako. — Maailman alueellisen jaon loppuunsuorittaminen ja taistelu maailman uudesta jaosta.
- Imperialismi loismaisena eli mätänevänä kapitalismina.
- Tendenssi tuotantovoimien kehityksen pidättämiseen. — Koroillaaneläjlen kerrostuman kasvu. — Poliittinen taantumus. — »Työläisaristokratia».
- Imperialismi kuolevana kapitalismina.
- Sosialismin aineellisten edellytysten luominen. — Kapitalististen ristiriitojen kärjistyminen. — Taloudellisen ja poliittisen kehityksen epätasaisuuden laki.
- Kapitalismin yleisen pulan alku
- 10. luku. Imperialismi nykyvaiheessa
- Kapitalismin yleisen pulan uusi vaihe
- Valtiomonopolistinen kapitalismi.
- Monopolistisen kapitalismin muuttuminen valtiomonopolistiseksi kapitalismiksi. — Nykyaikaisen valtiomonopolistisen kapitalismin mekanismista. — Talouselämän militarisointi. — Kapitalistisesta kansallistamisesta ja valtiokapitallsmista. — Revisionistien Ja reformistien ajatusharhat nykyaikaisesta kapitalismista.
- Välttääkö kapitalismi talouspulat?.
- Pulantorjuntatoimenpiteet ovat vain llevennyskeino kapitalismin parantumatonta sairautta vastaan. — Kapitalismin »pulattoman kehityksen» teorian vararikko.
- Luokkavastakohtien syveneminen ja laajeneminen.
- Työväenluokka ja pääoma. — Miten on nykyajan porvarillisen yhteiskunnan muiden luokkien laita.
- Kapitalismin historiallisen portaikon viimeinen askelma
- NELJÄS OSA. KANSAINVÄLISEN KOMMUNISTISEN LIIKKEEN TEORIA JA TAKTIIKKA [PDF]
- 11. luku. Työväenluokan maailmanhistoriallinen tehtävä
- Työväenluokka, työtätekevän ihmiskunnan vapauttaja
- Työväenluokan merkityksen ja yhteiskunnallis-poliittisen vaikutuksen kasvu.
- Työväenluokan rivien kasvu. — Työtätekevien järjestynein ja tietoisin luokka.
- Työväenluokan ja kaikkien työtätekevien etujen yhteisyys.
- Työväenluokka johtavana voimana kansan taistelussa kapitalistisesta sorrosta vapautumisen puolesta.
- Internationalismi, työväenliikkeen voiman lähde.
- Työväenliikkeen kansainvälinen luonne. — Työtätekevien kansainvälinen solidaarisuus.
- Esteitä ja vaikeuksia työväenliikkeen kehityksen tiellä.
- Työväenliikkeen hajaannus.
- Taisteleva luokka, luova luokka.
- Työväenluokan taistelu välittömien taloudellisten etujensa puolesta. — Kaikkien demokraattisten liikkeiden johtava voima. — Työväenluokassa on edistyksellisen ihmiskunnan toivo.
- 12. luku. Lokakuun Suuri sosialistinen vallankumous, perinpohjainen murros ihmiskunnan historiassa
- Venäjän työväenluokan esittämä etujoukon osa
- Maailman ensimmäinen sosialistinen vallankumous.
- Siirtyminen porvarillis-demokraattisesta vallankumouksesta sosialistiseen kumoukseen. — Miten Venäjän proletariaatti mursi vanhat dogmit sosialistisen vallankumouksen mahdottomuudesta. — Kommunistinen puolue vallankumouksellisen mullistuksen johdossa. — Historian ensimmäinen esimerkki proletariaatin vallasta.
- Voimakas sysäys vallankumoukselliselle työväenliikkeelle muissa maissa
- Lokakuun vallankumouksen vaikutus kansalliseen vapausliikkeeseen
- Maailman sosialistisen liikkeen etujoukko ja tuki
- 13. luku. Marxilais-leniniläinen puolue ja sen osuus työläisten luokkataistelussa
- Minkälaisen puolueen työväenluokka tarvitsee.
- Marxilaisen puolueen vallankumouksellinen luonne. — Työväenluokan ja kaikkien työtätekevien etujoukko.
- Demokraattinen sentralismi puolueen rakenteessa ja elämässä.
- Puoluedemokratla ja johto. — Käsittelyn vapaus ja toiminnan yhtenäisyys.
- Puolueen elävä yhteys laajoihin joukkoihin.
- Puolueen johtavan osan' julistaminen ei riitä, se on valloitettava. — Työtä on tehtävä kaikkialla, missä on joukkoja. — On johdettava joukkoja ja opittava joukoilta.
- Marxilais-leniniläinen politiikka tieteenä ja taitona.
- Poliittisesta strategiasta ja taktiikasta. — Poliittisen johtamisen taito. — Taito löytää tärkein rengas.
- Taistelun välttämättömyys oikeisto-opportunismia ja lahkolaisuutta vastaan.
- Revisionismin vaara. — Dogmatismi ja lahkolaisuus johtavat irti joukoista.
- Kommunistisen liikkeen kansainvälinen luonne
- 14. luku. Työväenluokan ja kansan kaikkien demokraattisten voimien toiminnan yhtenäisyyden politiikka
- Työväenluokan toiminnan yhtenäisyyden välttämättömyys nykyisissä olosuhteissa.
- Mitä on toiminnan yhtenäisyyden politiikka. — Mitä toiminnan yhtenäisyys toisi tullessaan.
- Kuka jarruttaa työväenluokan toiminnan yhtenäisyyden aikaan saamista.
- Yhtenäisyyden vastustajien verukkeita. — Antikommunismi taantumuksellisten hajottajien tunnuksena.
- Tiet työväenliikkeen toiminnan yhtenäisyyden aikaansaamiseen.
- Työväenjoukot haluavat yhtenäisyyttä. — Oikea suhtautuminen sosialistiseen työväkeen. — Ideologiset erimielisyydet eivät ole esteenä yhteistyölle. — Kärsivällisen toverillisen selvitystyön tarpeellisuus.
- Demokraattisen yhtenäisyyden politiikka.
- Mitä työväenpuolueelta vaaditaan.
- 15. luku. Työväenluokan ja talonpoikaisten liitto kapitalismin oloissa
- Taistelu talonpoikaisten etujen puolesta.
- Työläisten ja talonpoikien liiton välttämättömyys. — Mitä feodalismin jäännökset ovat. — Kapitalistiset monopolit ovat työläisten ja talonpoikien pahimpia rosvoojia.
- Kommunistit ovat talonpoikaisjoukkojen elinetujen puolustajia.
- Talonpoikien taistelu maanomistusolojen uudistuksen puolesta.
- Mitä työväenluokan voitto antaa talonpojille
- 16. luku. Kansallinen vapausliike siirtomaaherruutta vastaan
- Työväenliike ja kansallisuus- ja siirtomaakysymys.
- Kaksi tendenssiä kansallisuuskysymyksessä. — Työväenluokka on kansallisen sorron leppymätön vastustaja. — Työväenluokka ja nykyajan nationalismi.
- Kansallisen vapausliikkeen nousu ja siirtomaajärjestelmän luhistuminen.
- Kansallisen vapausliikkeen nousun kansainväliset edellytykset. — Kansallisen vapaustaistelun liikkeellepanevat voimat. — Siirtomaajärjestelmän luhistumisen historiallinen merkitys. — Siirtomaajärjestelmän raunioille syntyneet valtiot.
- Imperialismin- ja feodalisminvastaisen vallankumouksen saavutukset sosialismin tielle lähteneissä Aasian maissa
- Idän nuoret kansalliset valtiot taistelussa riippumattomuutensa lujittamisen puolesta.
- Edistyksen tietä. — Arabialaisen Idän kansojen herääminen. Idän kansallisten valtioiden kehityksen näköalat.
- Latinalaisen Amerikan maat taistelussa todellisen riippumattomuuden puolesta
- Afrikan kansojen vapaustaistelu
- Antikommunismi kansallisen vapausliikkeen rappeutumis- ja hajottamisvälineenä
- Siirtomaapolitiikan uusia muotoja
- Sosialistinen maailmanjärjestelmä on kansojen tuki taistelussa siirtomaaherruutta vastaan.
- Sosialististen valtioiden ja Idän maiden taloudellisen yhteistyön merkitys.
- 17. luku. Kapitalististen maiden kansojen taistelu suvereniteetin säilyttämisen puolesta
- Suvereniteettiongelman kärjistyminen imperialismin aikakaudella.
- Suvereniteettiin kohdistetun hyökkäyksen muodot ja menetelmät.
- Ei isänmaallisuus, vaan kosmopolitismi on imperialistisen porvariston ideologia
- Suvereniteetin puolustaminen vastaa kansakunnan kaikkien terveiden voimien elinetuja.
- Työväenluokka, kansojen riippumattomuuden vartija. — Isänmaan kohtalo ei ole työläisille yhdentekevää. — Suvereniteetin periaate on rakas mitä laajimmille kansankerroksille.
- 18. luku. Taistelu demokratian puolesta porvarillisissa maissa
- Lenin demokratian puolesta käytävän taistelun välttämättömyydestä kapitalismin oloissa
- Kapitalististen monopolien hyökkäys työtätekevien demokraattisia oikeuksia vastaan.
- Finanssiharvainvalta on demokratian vihollinen. — Taantumus käy työväenluokan elinetujen kimppuun. — Antikommunismi, demokratian vihollisten mielitaktiikka. — Demokratia kansan joukkoliikkeiden pohjana.
- Demokraattisten voimien yhtyminen on mitä tärkein ehto taantumuksen ja fasismin voittamiselle.
- Demokraattisen liikkeen yhteiskunnallisen perustan laajentuminen. — Työväenluokan taistelu kaikkien demokraattisten voimien yhdistämisen puolesta.
- 19. luku. Sodan uhka ja kansojen taistelu rauhan puolesta
- Imperialismi luo ennennäkemättömän uhan ihmiskunnan tulevaisuudelle.
- Rauhan asialle vaarallista strategiaa. — Imperialistit leikkivät tulella.
- Työväenluokka ja sota
- Rauhan puolustaminen on mitä tärkein yleisdemokraattinen tehtävä
- Sodan ehkäisemisen mahdollisuudet nykyaikana.
- Sosialististen maiden rauhantahtoinen politiikka on maailmanrauhan suojavarustus. — Rauhantahtoiset voimat pystyvät taltuttamaan hyökkäyksen.
- 20. luku. Erilaisista sosialistiseen vallankumoukseen siirtymisen muodoista
- Luokkavastakohtien kehitys tekee proletaarisen vallankumouksen väistämättömäksi.
- Lähestymistlet sosialistiseen vallankumoukseen.
- Nykyajan demokraattiset liikkeet ja sosialistinen vallankumous.
- Eräitä nykyajan demokraattisten liikkeiden erikoisuuksia. — Demokraattisten vallankumousten muuttumisesta sosialistisiksi. — Toisia muotoja joukkojen siirtymisessä taistelusta demokraattisten vaatimusten puolesta sosialistiseen vallankumoukseen.
- Edellytysten kypsyminen proletaariselle vallankumoukselle.
- Vallankumous on heikon renkaan murtumista imperialismin järjestelmässä. — Liittyykö vallankumous ehdottomasti sotaan. — Mitä vallankumouksellinen tilanne on. —
- Vallan siirtyminen työväenluokan käsiin.
- Valtakysymyksen ei-rauhanomaisen ratkaisun mahdollisuus. — Vallankumouksen rauhanomaisen tien mahdollisuus. — Parlamentin käyttämisestä vallankumouksessa.
- Sosialistisen vallankumouksen perustavat lainmukaisuudet ja niiden ilmenemisen erikoisuudet eri maissa
- VIIDES OSA. OPPI SOSIALISMISTA JA KOMMUNISMISTA [PDF]
- 21. luku. Proletariaatin diktatuuri ja proletaarinen demokratia
- Proletariaatin diktatuurin historiallinen välttämättömyys siirtymäkaudella.
- Taantumuksellisen porvariston vastarinnan väistämättömyys. — Työväenluokan suhde väkivaltaan. — Marxilaisena oleminen merkitsee proletariaatin diktatuurin välttämättömyyden tunnustamista.
- Proletaarinen demokratia on uudentyyppistä demokratiaa.
- Demokratiaa työtätekeville. — Työväenluokan ja kaikkien työtätekevien liiton erikoinen muoto. — Työtätekevien oikeuksien ja vapauksien turvaaminen. — Demokraattinen hallintojärjestelmä. — Marxilais-leniniiäinen puolue proletariaatin diktatuurin olosuhteissa. — Yhteiskunnallisten järjestöjen tehtävä.
- Proletariaatin diktatuurin muotojen erilaisuus.
- Neuvostovalta. — Kansandemokratia. — Työväenluokan vallan toisenlaisten muotojen ilmaantumisen mahdollisuus.
- 22. luku. Taloudelliset päätehtävät kapitalismista sosialismiin johtavalla siirtymäkaudella
- Mistä työväenluokan valta aloittaa.
- Suurteollisuuden, kulkulaitoksen ja pankkien kansallistaminen. Suurten maaomaisuuksien konfiskointi. — Mitä työtätekevät saavat heti vallanoton jälkeen.
- Tiet talousmuotojen moninaisuuden lopettamiseen.
- Siirtymäkauden talouden kolme perusmuotoa. — Kaupungin ja maaseudun taloudellisen liittoyhteyden järjestäminen. — Talonpoikien tuotannollinen osuuskunnalllstaminen. — Kapitalististen ainesten poistaminen teollisuudesta.
- Sosialistinen teollistaminen
- Siirtymäkauden tulokset
- 23. luku. Sosialistisen tuotantotavan peruspiirteet
- Yhteiskunnallinen omistus ja sen muodot.
- Valtion omistus sosialismin vallitessa. — Miten reformistit Ja revisionistit vääristelevät yhteiskunnallisen omistuksen olemusta. — Osuus-kunnallls-kollektiivitaloudellinen omistus.
- Sosialistisen tuotannon perustavoite
- Kansantalouden suunnitelmallinen kehitys.
- Kansantalouden suunnitelmallisen, määräsuhtaisen kehityksen laki. — Suunnittelun tehtävät Ja menetelmät.
- Tavarantuotanto ja arvolaki sosialismin vallitessa.
- Sosialistisen tavaratuotannon erikoisuudet. — Arvolaki sosialismin vallitessa. — Arvolaki Ja suunnittelu.
- Työ sosialismin vallitessa.
- Yhteiskunnallisen työn uusi luonne. — Työn tuottavuuden alituinen kasvu on sosialistisen talouselämän laki. — Työn mukaan tapahtuvan jaon periaate.
- Sosialistinen laajennettu uusintaminen.
- Sosialistisen uusintamisen olemus. — Miten yhteiskunnallinen kokonalstuote käytetään.
- 24. luku. Sosialistisen yhteiskunnan sosiaalipoliittiset ja sivistykselliset piirteet
- Sosialistinen demokratia.
- Ystävyyssuhteissa olevien työtätekevien luokkien yhteiskunta. — Valtion tehtävien muuttuminen. — Työtätekevien poliittisten Ja sosiaalisten oikeuksien laajentaminen.
- Sosialistisen yhteiskunnan kansojen ystävyys
- Sosialistisen yhteiskunnan kulttuuri.
- Kulttuurivallankumous on sosialistisen uudestirakentamlsen tärkeimpiä ainesosia. — Kulttuuri kansalle.
- Sosialismi ja yksilö.
- Yksilön vapauttaminen työtätekevien joukkojen vapauttamisen kautta. — Henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten etujen yhtyminen.
- Sosialistisen yhteiskunnan kehityksen liikkeellepanevat voimat
- 25. luku. Sosialistinen maailmanjärjestelmä
- Sosialistisen maailmanjärjestelmän muodostumisen historialliset erikoisuudet.
- Kahden järjestelmän muodostumisen tiet ja menetelmät.
- Sosialististen valtioiden keskinäissuhteiden periaatteet (sosialistinen internationalismi).
- Jokainen sosialistinen maa on suvereeninen valtio. — Yhtenäisyys ja keskinäisapu. — Nationalismin Jäännösten voittaminen.
- Sosialistisen maailmantalouden kehitys.
- Sosialistisen maailmantalouden taloudelliset lainmukaisuudet. — Kansainvälinen sosialistinen työnjako. — Taloudellisten yhteyksien luonne sosialistisen maailmantalouden puitteissa.
- Sosialististen maiden taloudelliset suhteet muihin maihin
- 26. luku. Siirtymäkausi sosialismista kommunismiin
- Puolueen leniniläinen yleislinja uudessa vaiheessa
- Kommunismin aineellisen ja teknillisen perustan luominen.
- Tuotannon täyskoneellistaminen ja automatisointi. — Uusia tuotannon aloja. — Voimatalouden kehitys. — Teknillinen Vallankumous maataloudessa. — Tieteen kasvava osuus. — Tuotannon organisaation kehittäminen. — Työn luonteen muuttuminen.
- Luokka- ja muiden sosiaalisten eroavuuksien asteittainen nivelloituminen.
- Tie yhtenäiseen yhteiskunnalliseen omistukseen. — Kaupungin ja maaseudun välisten eroavuuksien voittaminen. — Ruumiillisen ja henkisen työn asteittainen yhteensulautuminen. — Naisen epäyhdenvertaisuuden jäännösten lopettaminen. — Jakojärjestelmän täydellistäminen.
- Työtätekevien kommunistinen kasvatus.
- Sivistyksen ja kulttuurin kasvu. — Kommunistisen aatteellisuuden kohottaminen. — On opittava tekemään työtä ja elämään kommunistisesti.
- Sosialistisen demokratian kehitys.
- Sosialistisen demokratian kehityksen perussuunnat. — Monien valtion tehtävien siirtäminen yhteiskunnallisille järjestöille. — Valtion kuolemisen edellytyksistä. — Marxilais-Ienlniläinen puolue kommunismiin siirtymisen kaudella.
- Neuvostoliiton kommunistisen rakennustyön kansainvälinen merkitys.
- Neuvostoliiton ja kapitalististen maiden taloudellisen kilpailun näköalat. — Sosialististen maiden yhdenmukainen eteneminen kommunismiin. — Kommunistisen rakennustyön menestysten vaikutus maailman kehitykseen.
- 27. luku. Kommunistisesta yhteiskunnasta
- Yleisen vaurauden ja runsauden yhteiskunta
- Jokainen kykyjensä mukaan
- Jokaiselle tarpeittensa mukaan
- Vapaa ihminen vapaassa yhteiskunnassa.
- Tasa-arvoisuus ja vapaus. — Persoonallisuuden kukoistus. — Monipuolisesti kehittyneiden ihmisten järjestynyt ystävyysliitto.
- Kansojen rauha ja ystävyys, yhteistyö ja lähentyminen
- Kommunismin myöhemmät näköalat